Joulun hiljaiseloa

Joulupäivä, +21 astetta, Kari juuri katseli YLE Areenasta kuinka Turussa julistettiin joulurauha. Sadulta tullut joulukynttilä toi illalla joulutunnelmaa, mutta päivällä sitä ei kannata poltella: on liian valoisaa ja lämmintä. Onhan meillä joulukukkakin, komea punainen amaryllis, jonka toi meillä pari viikkoa sitten vieraillut David. Myös joulusuklaata on vielä jäljellä, samoin kuin tyttöjen eilen leipomia pipareita.

Illalla käytiin laulamassa ja kuulemassa joululauluja Christchurchin keskustassa katedraalissa. Joukossa oli Suomesta tuttuja vanhoja lauluja. Ilmeisesti useimmat ovat englantilaista perua, kuten Joy to the world. Vastaan tuli myös uusia, mukavia sävelkulkuja ja sanoja:  Te harinui (maorien kielellä suuri ilo)!

Katedraali oli ääriään myöten täynnä ihmisiä, hyvä meininki. Lauloimme - jos sitä lauluksi voi sanoa, olemme kaikki vähän möreitä ja yskäisiä vielä. Me lähdimme ennen keskiyön messun alkua. Ikävä koti-Suomeen taitaa vaivata tyttöjä: illalla ja yöllä viipyivät netin ääressä, ja aamulla nousivat aikaisin saadakseen Skype-yhteyden mummolaan.

Joulukuusiin on täällä tapana laittaa lintuja. Niitä on jos jonkinnäköisiä; alla Makana-suklaatehtaan tehtaanmyymälän joulukuusesta kuvattu tipu. Oma aidoista höyhenistä tehty kotipöllö joulupuuhun on myös ostettu ja aiotaan tuoda tullessamme Suomeen.

Oikein mukavaa joulunaikaa kaikille!