Vaihteeksi kaunis päivä, aurinkoa heti aamusta. Lämmintä +19. Ihan harmitti, kun töitä piti paiskia iltakuuteen. Töissä tuntui siltä, että lentokoneiden lentonäytös on alkanut - vähän väliä kone lensi moottorit jylisten kampuksen yli. Andy kertoi, että hän oli pitkän aikaa uskonut hänelle kerrottua tarinaa, että matalalla lentävät lentokoneet lämmittävät ilman kentälle laskeutuessaan. Totuus on kuitenkin se, että tässä säätyypissä laskeudutaan kampuksen suunnalta - lentokentällehän on täältä vain n. 6 km. Eipäs ole jylissyt ennen tätä päivää, mutta kummallista että säätyypin vaihtuminen konkretisoituu lentokoneen metelinä.
Heti kotiin päästyämme lähdimme takaisin ulkoilemaan, lenkkitossut vaan jalkaan. Kampuksella on paljon pieniä sokkeloisia polkuja ja taloja ties miltä tyylisuunnalta. Tällä kerralla kuvailemme niitä, kun kerrankin kävelyretkemme suuntautui kampuksellepäin. Tosin pulssi ei kovin noussut, kun kamera soi niin ahkeraan... mutta silmänruoka on kyllä tärkeää sekin! Karin Flora-kuvastoon tulee monta uutta kuvaa, kunhan ennätämme ne sinne siirtää.Kampuksen tyylisuunnista ei voi sanoa mitään mairittelevaa. Betonimöhkäleitä mitä kummallisimpine ulokkeineen aseteltuna sekalaiseen järjestykseen. Seassa kiemurtelee vesikanavia ja pääaukiolla on jopa suihkulähteitä - aika vaikuttavaa!
Talojen joukossa on mm. HIT Lab NZ, juuri Suomeen TKK:lle pitkälle vierailulle lähteneen Mark Billinghurstin labra. Eri labra kuin se, missä me vierailemme, eikä niillä taida olla juurikaan yhteisiä tutkimusintressejä.
Vain yksi kampuksen taloista on todella korkea. Se näkyy maamerkkinä muitten yläpuolelle kauas kampuksen ulkopuolelle. Harmi vain, että se on aikamoinen talonhirvitys: betoni kuin suoraan DDR:stä. Paikallinen Kauppis on ou-to rakennus: kirkkaan värisiä plansseja seininä, epäsäännöllisiä muotoja, moderneja liepukkeita ja pylväskäytäviä, mutta silti kovin betoninen vaikutelma tästäkin tulee. Sen viereen ollaan rakentamassa korkeata biotieteiden rakennusta, stage 1, hmmm.
Meidän työhuone löytyy matematiikan ja tietojenkäsittelyopin talon (alla) kolmannen kerroksen ulokkeista. Kerroksia on kaikkiaan kuusi. Talo ei näytä ollenkaan hassummalta ulkoapäin, mutta sisällä on aika outoja ratkaisuja. Niistä enemmän myöhemmin.
Tänään sitten paljastui sekin, että kampukselle ei kannata perjantai-iltana tulla kuvaamaan puskia. Olin aika yllättynyt, mutta niin olivat ne pojatkin, jotka tulivat jonkin puskan takaa housujaan nostellen ja huomasivat minut kameran kanssa. Perjantai-illan tapoihin taitaa kampuksella kuulua biletys. Meillä bloggaus, hmmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti